Uusin jäsen Topaasia® – pakkaperheeseen on Laatuvaaka, joka tehty yhdessä Qentinel Oy:n kanssa. Laatuvaaka – pakka auttaa keskustelemaan ja tekemään päätöksiä laadusta ja peli on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti henkilöille ja sidosryhmille, jotka valmistelevat jonkin tuotekehitys-, järjestelmäkehitys-, tai muun investointipäätöksen tekemistä.

Tässä blogissa haastattelussa ovat pakan sisällön luomiseen osallistuneet Qentinelin toimitusjohtaja Esko Hannula, sekä johdon konsultti Tommi Ferm. He avaavat näkemyksiään laadusta, pakan sisällöstä ja Qentinelin vuosia kehityksessä olleesta Laatuvaaka® – menetelmästä.

Mitä on laatu?

Laatujohtamisessa tyypillisesti ajatellaan, että laatu on virheiden puuttumista. Sekin on totta, mutta yksistään hyvin kapea osuus laatua. Se jättää auttaa auki ajatuksen “virheet suhteessa mihin?”

Me olemme jo vuosikausia julistaneet oppia, että tuote tai palvelu on laadukas, kun se tuottaa käyttäjälleen, omistajalleen, tuottajalleen ja kaikille sen tekemisessä mukana olleille arvoa. Arvo tarkoittaa ihmisille usein sitä, että tulee rahaa (tai säästöä), turvallisuutta (tai statusta) tai iloa (tai vältetään ikävää).

(c) Esko Hannula, 2017, Etumatkan kolme taitoa

Miksi peli laadun kehittämiseksi tehtiin?

Topaasia – peliin tutustuttuamme syntyi idea: Laatu on abstrakti asia, josta on vaikea saada konkreettista otetta tai käydä hyödyllistä keskustelua ja johon joskus liittyy suuria tunteita tai äärimmäistä tylsistymistä. Topaasia on peli, joka auttaa juuri noihin ongelmiin.

Pohja pelin viitekehykseksi, eli pakan maat otettiin Laatuvaa’asta, joka on Qentinelin menetelmä. Se kehitettiin asiakkaiden ja sidosryhmien keskusteluja varten, kun aloitetaan projekteja ja isompia investointeja. Menetelmä on palvellut meitä ja asiakkaitamme erittäin hyvin.

Topaasia®: Laatuvaaka – pakassa on neljä maata: Hyötyjen, kokemuksen, tekemisen ja ratkaisun laatu. Miksi juuri nämä?

Laatuvaa’an idea syntyi vuosia sitten, kun Esko oli lupautunut puhumaan eräässä tilaisuudessa laadun merkityksestä liiketoiminnalle. Silloin syntyi idea neljästä ulottuvuudesta, joista pitää keskustella, kun puhutaan laadusta. Laatua tulee tarkastella tasapainoisesti useasta näkökulmasta ja kaikkien niiden ihmisten kannalta, joiden mielipiteellä on väliä.

Laatuvaaka on “vaaka” sen takia, että kaikkien näiden neljän ulottuvuuden pitää toteutua riittävän tasapainoisesti niiden mielestä, jotka ovat tuotteen/laadun elinkaaressa mukana tekemässä tai käyttäjänä.

Ratkaisun laatu on maana selkeästi pakan “tylsin”. Se johtuu varmaan siitä, että se on kaikkein selkein ja vastaa sitä, mitä yleensä ajatellaan kun ajatellaan laatua. Toiseksi yleisimmin ajatellaan tekemisen laatua. Se johtuu siitä että tekijä voi suoraan vaikuttaa ratkaisun laatuun. Hyötyjen ja kokemuksen laatuun tekijä voi vaikuttaa vain epäsuorasti ratkaisun välityksellä.

Eskon ja Tommin erityisnostoja pakan korteista

Haitat

Mitä pahaa seuraa siitä että seuraa hyvää? Tämä teema unohdetaan lähes aina. Ihmiset lähtevät tavoittelemaan jotain hyvää ja valitsevat siihen keinot, mutta unohtavat sitten kysyä itseltään “mitä ei-toivottua tapahtuu kun teemme näin?”

Hyödyn havaitseminen

Kaikki hyödyt eivät ole sellaisia, joita hyötyjen saajat pystyvät helposti havaitsemaan. Erityisesti suojaavassa tai ehkäisevässä toiminnassa hyötyjä ei havaita. Esim. IT-tuki. IT-tuki saa vastaanottaa lähinnä valituksia ja se johtuu siitä, että työn hyödyt eivät ole näkyviä: hyödyt ovat sitä että ongelmia ei ole.

Hyödyn jakautuminen

Tässä on taustalla klassinen arvoketjuajattelu. Kun tehdään jotain, niin ketjussa on mukana paljon osapuolia: myyjät, markkinoijat, käyttäjät, loppukäyttäjät, tekijät, tuottajat jne. Jos jollakin osapuolella hyöty jää liian pieneksi, niin koko arvoketju näivettyy. Tämä unohtuu usein kun suunnitellaan korporaatiosiiloissa.

Erinomaisuustekijät

Parhaat asiakaskokemukset syntyvät, kun asiakkaan polulle on suunniteltu omia erinomaisuustekijöitä hyödyntäen asioita, jotka saavat asiakkaan tuntemaan itsensä huomioiduksi yksilöllisesti.

Epävarmuus

Tämä on tabu. Kaikki tietävät että riskit pitää käsitellä, mutta keskustelu riskeistä on usein höttöä, jossa riskejä keksitään jotta voi sanoa että riskianalyysi on tehty. Paradoksina on että mitä enemmän riskejä on esillä, sitä todennäköisemmin hanke ei etene ja hanketta suunnittelevat tietenkin haluavat että hanke etenee. Tämän takia puhumme mieluummin epävarmoista asioista kuin riskeistä. Monesti näkee ihmisten kuvittelevan että ennen lopullista absoluuttista tietoa ei voi toimia, joka on ikään kuin leanin ja ketteryyden vastakohta.

Läpinäkyvyys ja Palautemekanismit

Nämä ovat hyvä parivaljakko, joka sopii erityisesti softamaailmaan. Ohjelmistokehityshän on salatiedettä, johon voi upottaa miljoonan ja sitten kun se on poltettu saatat nähdä mitä miljoonalla sai. Usein vielä nykyisinkin suuri osa työstä on näkymätöntä ja etenemistä on vaikea havaita. Tämä on yksi syy miksi ketterät menetelmät löivät aikoinaan läpi. Niiden keskeinen idea on lisätä läpinäkyvyyttä ja tihentää palautesykliä. Softakehittäjien mielestä asiat ovat hyvällä tolalla ketterien menetelmien avulla. Rahan antaja on kuitenkin lähes yhtä pihalla ketterien menetelmien avulla kuin ilman.

Elinkaari

Monet tuntevat elinkaariajattelun, mutta harva tekee sitä hyvin. Tämä on hieman samanlainen teema kuin organisaatioissa viestintä. Kaikki tietävät että pitäisi tehdä paremmin, miettiä hieman lisää ja uskaltaa päästää vanhoista tavoista irti.

Kenelle tämä pakka on tarkoitettu käytettäväksi ja millaisia tilanteita varten?

Tämä pakka on tarkoitettu erityisesti henkilöille jotka valmistelevat jonkin tuotekehitys/järjestelmäkehitys tai muun investointipäätöksen tekemistä. Tätä kannattaa pelata niin, että mahdollisimman moni investoinnin sidosryhmä olisi mukana pelissä. Jos kaikkia ei ole mahdollista saada peliin, niin uskomme että tämä auttaa myös ns. tekijäporukkaa avaamaan silmiä siihen, että ratkaisun voi nähdä muista kuin omasta näkökulmasta.

Tätä voi pelata missä kohtaa kehitystä tahansa, mutta paras paikka on todennäköisesti lähellä päätöksentekopisteitä, joissa päätetään:

  • investoinneista eli paljon kannattaa panostaa?
  • mitä hyötyä panoksella tullaan saamaan?
  • mikä on oleellista hyödyn syntymisen kannalta?

Myös portfolio-hankinta voi saada pelistä hyviä ajatuksia, koska kun ei ole aikaa ja varaa tehdä kaikkea, pitää priorisoida ja niissä päätöksissä on usein tunteita pelissä. Peli voi auttaa päättämään mitä tehdään, mitä ei ja milloin tehdään.

Uskomme, että Topaasia® – laatuvaaka peliä pelaamalla voi saada aikaan parempia päätöksiä, joissa tulee otettua huomioon tärkeitä näkökulmia, jotka liian usein jäävät kokonaan huomiotta.