Osallistaminen: miksi moderni organisaatio osallistaa henkilöstöä?

Mitä on osallistaminen ja miksi osallistava johtaminen on nykyaikaa?

Osallistaminen tarkoittaa prosesseja ja toimenpiteitä, joilla ihmiset otetaan mukaan päätöksentekoon, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin erilaisissa hankkeissa, projekteissa ja yhteisöissä. Se voi tarkoittaa yksilöiden, ryhmien tai yhteisöjen aktiivista osallistumista ja vaikuttamista asioihin, jotka koskevat heidän elämäänsä, työtään tai ympäristöään. Osallistaminen voi tapahtua monella tasolla ja monenlaisissa konteksteissa, kuten paikallisessa yhteisössä, työpaikoilla, koulutuksessa tai poliittisessa päätöksenteossa.

Osallistamisen tavoitteena on yleensä parantaa päätöksenteon laatua, edistää demokraattista osallistumista, lisätä avoimuutta ja vastuullisuutta, sekä vahvistaa yhteisön jäsenten välisiä suhteita ja yhteisöllisyyttä. Osallistaminen voi lisätä yksilöiden ja yhteisöjen tunnetta kuulumisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, mikä voi johtaa parempaan sitoutumiseen ja tulosten hyväksyttävyyteen.

Osallistamisen menetelmiä voivat olla esimerkiksi julkiset kuulemiset, työpajat, rakentavat keskustelut ns. dialogit, kyselyt, foorumit, osallistava suunnittelu, kansalaisraadit ja digitaaliset alustat. Osallistamisen prosessi vaatii usein tietoisen suunnittelun, jotta kaikkien äänet tulevat kuulluiksi ja osallistuminen on mielekästä ja vaikuttavaa.

Miksi nykyajan työelämässä ja johtamisessa korostetaan osallistamista?

Johtamisen muutos ja osallistamisen korostaminen liittyvät läheisesti toisiinsa nykyaikaisessa työelämässä. Tämä johtuu työelämän ja nuoremman sukupolven muuttuvista odotuksista, teknologian kehityksestä ja organisaatioiden tarpeista olla joustavia ja innovatiivisia.

  • Työntekijöiden odotusten muutos: Nykyajan työntekijät odottavat työltä enemmän kuin pelkkää palkkaa. He haluavat työskennellä organisaatioissa, jotka tarjoavat merkityksellistä työtä, kehittymismahdollisuuksia ja kunnioitusta heidän mielipiteilleen. Osallistava johtaminen vastaa näihin odotuksiin antamalla työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työhönsä ja työympäristöönsä.
  • Tiedon ja osaamisen jakautuminen: Tiedon määrä ja saatavuus ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, ja työntekijät eri tasoilla voivat olla asiantuntijoita omilla alueillaan. Osallistaminen hyödyntää tätä hajautettua tietämystä, mikä parantaa päätöksentekoa ja luovuutta.
  • Muutoksen nopeus ja monimutkaisuus: Nykymaailmassa muutokset tapahtuvat nopeasti, ja organisaatioiden on kyettävä reagoimaan joustavasti. Osallistava johtaminen voi lisätä organisaation sopeutumiskykyä ja joustavuutta, koska päätöksenteko nojaa laajempaan osallistujajoukkoon, mikä auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään muutoksiin liittyviä mahdollisuuksia nopeammin.
  • Työyhteisön dynamiikka ja yhteistyön merkitys: Työn luonne on muuttunut yhä enemmän tiimityöskentelyyn ja monialaiseen yhteistyöhön perustuvaksi. Osallistaminen edistää yhteistyötä, tiimihenkeä ja luottamusta, mikä on keskeistä tehokkaalle yhteistyölle ja projektien onnistumiselle.
  • Tuloksellisuus ja kilpailuetu: Tutkimukset ovat osoittaneet, että osallistavat johtamiskäytännöt voivat parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, sitoutumista ja suorituskykyä, mikä puolestaan lopulta parantaa organisaation tuloksellisuutta ja kilpailukykyä.

Osallistava johtaminen ei ole siis vain muotivirtaus, vaan se heijastaa syvällisempiä muutoksia työelämässä, teknologiassa ja yhteiskunnallisissa odotuksissa. Nykyään puhutaan paljon osallistamisesta, koska sen on havaittu tuovan merkittäviä hyötyjä sekä työntekijöille että organisaatioille, mukaan lukien parempi päätöksenteko, työtyytyväisyys, innovaatiot ja muutoksen hallinta.

Tässä artikkelissa keskitytään osallistamiseen työelämän ja organisaatioiden kontekstissa.

Miksi nykyajan työelämässä ja johtamisessa korostetaan osallistamista?

Johto voi haluta osallistaa henkilöstöä monista syistä, jotka liittyvät organisaation tehokkuuden, työntekijöiden tyytyväisyyden ja innovatiivisuuden lisäämiseen.

Johtajien näkökulmasta osallistaminen on strateginen väline, joka voi edistää organisaation kestävää menestystä ja sopeutumiskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Mitä osallistamisella saadaan aikaan? alla taulukko joka esittää työntekijöiden osallistamisen hyödyt ja niiden tarkennukset:

Hyöty Tarkennus
Päätöksenteon parantuminen Työntekijöiden osallistaminen tarjoaa johtajille laajemman näkemyksen ja arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Työntekijät, jotka ovat lähellä päivittäisiä toimintoja, voivat antaa konkreettisia ehdotuksia parannuksista ja innovaatioista.
Sitoutuminen ja motivaatio Kun työntekijät tuntevat, että heidän mielipiteitään arvostetaan ja he voivat vaikuttaa työhönsä, heidän sitoutumisensa ja motivaationsa kasvaa, mikä voi johtaa parempaan työsuoritukseen ja vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta.
Innovaatio ja luovuus Osallistaminen luo puitteet ideoinnille ja ehdotuksille. Monipuolisten näkökulmien yhdistäminen voi synnyttää uusia ideoita ja innovaatioita.
Vastuun jakaminen Osallistamalla henkilöstöä päätöksentekoon jaetaan vastuuta ja vähennetään painetta yksittäisiltä johtajilta, edistäen samalla tiimihenkeä.
Muutoksen läpivieminen Muutokset on helpompi viestiä ja toteuttaa, kun työntekijät ovat osallistuneet suunnitteluun ja päätöksentekoon, mikä vähentää vastustusta.
Työtyytyväisyyden ja hyvinvoinnin parantaminen Osallistaminen voi lisätä työntekijöiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, kun he kokevat työnsä merkitykselliseksi ja tuntevat itsensä arvostetuksi.
Organisaation suorituskyvyn parantaminen Henkilöstön osallistaminen voi parantaa organisaation suorituskykyä, kun työntekijät ovat motivoituneempia, tyytyväisempiä ja innovatiivisempia, mikä voi parantaa tuloksia ja kilpailukykyä.

Miten inklusiivisuus, osallisuus ja osallistaminen liittyvät toisiinsa?

Inklusiivisuus, ”involvement” (suom. osallisuus tai mukanaolo) ja osallistaminen ovat käsitteitä, jotka liittyvät tiiviisti toisiinsa, mutta niillä on kuitenkin erilaisia painotuksia ja sovellusalueita. Ymmärtääksemme, miten nämä käsitteet liittyvät toisiinsa ja eroavat toisistaan, tarkastellaan niitä yksitellen.

Inklusiivisuus

Inklusiivisuus viittaa yhteisöjen, organisaatioiden tai ryhmien pyrkimykseen olla avoimia ja saavutettavia kaikille jäsenilleen, tunnistamalla ja poistamalla esteitä, jotka voivat rajoittaa ihmisten täyttä osallistumista. Inklusiivisuus korostaa yhdenvertaisuutta, monimuotoisuuden hyväksymistä ja kaikkien arvostamista heidän ainutlaatuisuudestaan riippumatta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vammaisten henkilöiden esteettömän pääsyn varmistamista tiloihin tai moninaisuuden ja erilaisten näkökulmien edustusta päätöksenteossa.

Osallisuus

Osallisuus tai mukanaolo (”involvement) keskittyy siihen, kuinka yksilöt tai ryhmät ovat aktiivisesti mukana toiminnassa, prosesseissa tai päätöksenteossa. Osallisuus voi vaihdella passiivisesta informaation vastaanottamisesta aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Termi painottaa henkilön tai ryhmän aktiivista roolia ja sitoutumista johonkin, kuten työhön, harrastukseen tai yhteisön toimintaan.

Osallistaminen

Osallistaminen viittaa prosessiin tai toimiin, joilla yksilöitä, ryhmiä tai yhteisöjä kannustetaan tai mahdollistetaan osallistumaan toimintaan, päätöksentekoon tai suunnitteluun. Se on usein tietoinen valinta organisaatioiden, yhteisöjen tai projektien toimesta varmistaa, että eri sidosryhmien äänet ja tarpeet otetaan huomioon. Osallistaminen korostaa toiminnallista näkökulmaa ja pyrkii aktivoimaan osallistujia vaikuttamaan asioihin, jotka koskettavat heidän elämäänsä.

Termien eroavaisuudet ja yhteydet

  • Inklusiivisuus on periaate, joka luo pohjan sille, että kaikki voivat tuntea itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi. Se on perusta, jolle osallisuus ja osallistaminen voivat rakentua.
  • Osallisuus keskittyy yksilön tai ryhmän aktiiviseen rooliin ja sitoutumiseen, mutta ei välttämättä korosta järjestelmällisiä toimia heidän osallistumisensa varmistamiseksi.
  • Osallistaminen on prosessi tai toimenpide, jonka kautta yksilöitä ja ryhmiä kutsutaan mukaan ja heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Se on aktiivinen toimi, joka edellyttää organisaatiolta tai yhteisöltä tietoista ponnistelua osallistujien mukaan ottamiseksi.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että inklusiivisuus on periaatteellinen päätös siitä, että yksilöt ovat yhteisössä tasa-arvoisia. Osallisuus kuvaa yksilön kokemusta ja roolia, kun taas osallistaminen on menetelmä tai prosessi, jonka kautta tämä rooli toteutetaan käytännössä.

Mitä on näennäisosallistaminen ja miten sitä voi välttää?

Näennäisosallistaminen viittaa tilanteisiin, joissa ihmiset kutsutaan mukaan osallistumaan päätöksentekoon, suunnitteluun tai arviointiin, mutta heidän panoksellaan ei ole todellista vaikutusta lopputulokseen. Se voi olla tarkoituksellista tai tahatonta, mutta joka tapauksessa se voi johtaa osallistujien pettymykseen, turhautumiseen ja luottamuksen menetykseen. Näennäisosallistaminen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun päätökset on jo tehty etukäteen tai kun osallistujien mielipiteitä ei oteta vakavasti.

Näin vältät näennäisosallistamisen:

1. Viesti tarkoituksesta, tavoitteista ja odotuksista: Varmista, että osallistamisen tavoitteena on aidosti kuulla ja hyödyntää osallistujien näkemyksiä. Tämä edellyttää avointa asennetta ja valmiutta harkita erilaisia näkökulmia ja ehdotuksia.  Kerro osallistujille myös selvästi, mikä on heidän roolinsa ja miten heidän panoksensa vaikuttaa päätöksentekoon. Aseta realistiset odotukset siitä, mitä osallistaminen voi saavuttaa.

2. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja rehellisyys:  Tee päätöksentekoprosessi mahdollisimman läpinäkyväksi. Selitä, miten päätökset tehdään ja miten osallistujien panos vaikuttaa niihin. Jos on rajoitteita sille, miten osallistujien panosta voidaan hyödyntää, on tärkeää olla rehellinen ja avoin näistä rajoitteista alusta alkaen.

3. Osallistujien valtuuttaminen: Anna osallistujille tarvittavat tiedot, resurssit ja valtuudet, jotta he voivat osallistua merkityksellisesti. Tämä voi sisältää koulutusta, tietoa ja tukea päätöksentekoon liittyvissä asioissa.

4. Palautteen kerääminen ja toiminta: Kerää palautetta osallistamisprosessista ja sen vaikutuksista. Ota opitut asiat huomioon ja tee tarvittavia muutoksia tuleviin prosesseihin.

Näennäisosallistamisen välttäminen edellyttää johdolta ja organisaatiolta sitoutumista aidosti osallistavaan kulttuuriin, jossa jokaisen panosta arvostetaan ja pyritään hyödyntämään päätöksenteossa. Tämä voi johtaa suurempaan sitoutumiseen, tyytyväisyyteen ja organisaation menestykseen pitkällä tähtäimellä.

Lue lisää osallistamisesta: