Juha Hämäläinen on toinen Tacit Space Oy:n perustajista ja talouspäällikkö. Tacit Space tekee Briefer – nimistä sisäisen kommunikoinnin websovellusta, joka toimii yksilön muistikirjana ja tiimin jaettuna muistina.

Juha on tiimeineen pelannut Topaasia – pelejä jo pidemmän aikaa ja hän kirjoitti meille ajatuksiaan pelailuista heidän oman viimeisimmän pelisessionsa jälkeen. Juha on jo pidempään kirjoittanut päivittäin ja julkaisemme hänen hyötypeliaiheisen kirjoituksensa ensimmäisessä Vieraskynä – blogitekstissämme.

Yrityksissä pitäisi pelata enemmän

Olen ihan pienestä pitäen pitänyt peleistä. Lautapeleistä, korttipeleistä, tietokonepeleistä. Olen kokeillut myös roolipelejä ja jopa live-roolipelejä. Useampaan kertaan elämässäni olen myös osallistunut pelien kehitykseen. Pelit ovat minulle rakkaita.

Rovio ja Supercell ovat tehneet mobiilipeleillä isosti rahaa. Iso joukko tästä innostuneita pelinkehittäjiä eivät niinkään. Rahaa tuottavan pelin tekeminen on tuurikauppaa.

Hupipelien kehittämisen sijaan minua onkin kauan jo kiinnostanut niin sanotut hyötypelit. Vaikka parhaimmillaan niidenkin pelaaminen on tosi hauskaa.

Olen nyt viimeisen puolen vuoden aikana pelannut ja peluuttanut säännöllisesti suomalaisen Gälliwashere Oy:n tekemää Topaasia – korttipeliä. Pelissä yhteisen vihollisen tarjoavat simppelit säännöt, tiimalasi joka tarjoaa aikarajat ja pakallinen kortteja, joissa varmasti riittää keskustelunaiheita jokaiselle tiimille. Jokainen yhteistyötä tekevä tiimi ympäri maailman hyötyisi pelistä. Miksi Gälliwasheren tyypit eivät ole vielä miljonäärejä?

Jossain vaiheessa suurin osa meistä kokee kasvaneensa aikuiseksi ja aikuisuuteen eivät kuulu pelit. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa, että yrityksissä pelataan usein tosi kummallista valtaan ja häpeään perustuvaa roolipeliä. Eikä ihmisten käytös usein eroa lastentarhasta.

Topaasia, kuten muutkin pelit, muodostavat sääntöjensä avulla tilanteen joka parhaimmillaan tasoittaa noita näkymättömiä valtasuhteita ja lievittää pelkoja. Pelissä jokainen on vain pelaaja, joka vuorollaan toimii sääntöjen puitteissa. Näin saadaan hiljaisemmatkin mukaan ja äänekkäimmät keskittymään kuuntelemiseen. Ihmisten arkiminän rajat menevät rikki ja tämä väkisinkin vaikuttaa siihen, miten arki jatkuu pelin jälkeen. Pelin vastuulla on rakentaa yhteinen tavoite ja tarina, jonka toteuttamista voidaan jatkaa sitten pelin jälkeenkin. Topaasia tekee tämän tosi hyvin.

Jos sinun työpaikallasi tuntuu että ihmiset eivät uskalla sanoa mielipiteitään ääneen ja siksi eivät pysty antamaan parastaan, koittakaa pelata porukalla. Jos ei Topaasiaa, niin vaikka jotain lautapeliä.

Kiitos Juha!

Lue lisää Tacit Spacesta ja Brieferistä.
Juhaan voit tutustua LinkedInissä.