Huonon johtamisen 8 tunnusmerkkiä

Huono johtaminen luo huonoja seurauksia koko organisaatioon

Johtamisen laatu on nykyajan työelämässä merkittävä tekijä työntekijäkokemuksen suhteen. Gallupin tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kokopäiväisistä työntekijöistä kokee uupumusta työssään. Huono johtaminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty työntekijöiden uupumukseen.

Eri tutkimukset korostavat hyvän johtamisen merkitystä työyhteisön ilmapiirille ja organisaation menestykselle. Huonon johtamisen on taas havaittu olevan keskeinen tekijä, joka voi johtaa työuupumukseen, henkilöstön vaihtuvuuteen ja heikentyneeseen tuottavuuteen.

Esihenkilön ja työntekijän välisellä vuorovaikutussuhteella on merkittävä vaikutus työntekijöiden tyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja suorituskykyyn. Positiivinen vuorovaikutus, johon kuuluu avoin kommunikaatio, palautteen anto ja vastaanotto sekä luottamuksen rakentaminen, lisää työmotivaatiota ja tuottavuutta. Toisaalta, puutteellinen tai negatiivinen vuorovaikutus johtaa työntekijöiden tyytymättömyyteen, vähentyneeseen sitoutumiseen ja korkeampaan vaihtuvuuteen. Esihenkilöiden ja henkilöstön suhteet, sekä johtaminen ovat avainasemassa organisaation menestyksen kannalta.

Huonon johtamisen 8 tunnusmerkkiä

Huonon johtamisen tunnusmerkkejä ovat muun muassa puutteellinen kommunikaatio, alaistensa tarpeiden ja palautteen huomiotta jättäminen, päätöksenteon läpinäkymättömyys, suosikkien suosiminen, epärealististen tavoitteiden asettaminen, kyvyttömyys tunnustaa tai korjata omia virheitään, ja joustamattomuus muutosten edessä. Huono johtaja voi myös välttää vastuuta ja syyllistää muita omista virheistään. Tässä listaus 8 tunnusmerkistä:

1. Huono johtaja ei kohtaa ihmistä tai omaa hyvää ihmiskäsitystä

Työelämässä on turhankin tuttu toteamus “hyvä asioissa, huono ihmisten kanssa”. Johtamistyö on kuitenkin ytimeltään ihmisten kanssa toimimista, ja jos johtaminen ei perustu inhimilliseen ihmiskuvaan ja johtajaa ei kiinnosta ihmisten kanssa toimiminen, on lopputuloksena usein huonoksi koettua johtajuutta.

2. Huono johtaja asettaa epärealistisia tavoitteita.

Tavoitteet koetaan tärkeiksi, sillä ne antavat suunnan ja selkeyden, mihin työllä tähdätään.
Epärealististen tavoitteiden asettaminen aiheuttaa toivottomuutta ja motivaatio tippuu. Tavoitteet kannattaa olla kovat, mutta tavoitettavissa.

3. Johtaja ei päätä, tue ja kommunikoi

Kommunikointi, päätöksenteko ja henkilöstön tukeminen, sekä kaiken viestinnän avoimuus on äärimmäisen tärkeää johtajalle. Huono johtaja pitää titteliä, mutta jättää johtamistyön käytännössä tekemättä.

4. Mikromanageeraus

Kuuletko sen äänen olkasi takana? Se oli mikromanageeraaja, joka katsoi että sähköpostisi pilkku tulee oikeaan paikkaan. Vaikka on ihan totta, että kauneus piilee yksityiskohdissa ja devil’s in the details, ei kukaan silti varsinaisesti pidä siitä, että työn yksityiskohtia kytätään jatkuvasti ja liikaa.

5. Palautteen epämääräisyys: palaute ei ole tarkkaa, kehuja tulee liikaa tai ei ollenkaan

Palaute on tärkeää. Vielä tärkeämpää on oleellinen, oikea-aikainen ja rakentava palaute. Jotta palaute pysyisi rakentavana, on tärkeää huomioida paljon positiivisia asioita, sekä kehitettäviä seikkoja, mutta niiden pitää tulla aiheellisista asioista. Jos palaute on aina negatiivista, se ei motivoi, ja jos palaute on aina positiivista, se alkaa äkkiä muistuttamaan tyhjää puhetta.

6. Huono johtaja toimii moraalisesti väärin

Moraalisesti väärin toimiminen voi tarkoittaa monia asioita. Johtajan tapauksessa tarkoitamme, että johtaja kiusaa, manipuloi, tai tekee muuta moraalisesti pahaa, ja aiheuttaa näin turhaa stressiä, pelkoa, häpeää, surua tai huolta ympäristöönsä.

Johtaja voi toimia moraalisesti väärin monilla eri tavoilla: huutamalla, uhkailemalla, puhumalla pahaa selän takana, suosimalla muita, jättämällä huomiotta ja muilla keinoin.

7. Johtaja on poissaoleva ja häneen ei saada yhteyttä

Huono johtaja on omissa maailmoissaan ja häneen ei saada yhteyttä kun apua tai päätöksiä tarvittaisiin. Huono johtaja luulee itseohjautuvuuden tarkoittavan sitä, että hän voi olla tavoittamattomissa ja olla vastaamatta kysymyksiin samalla kun henkilöstö jää pulaan.

8. Huono johtaja jättää huomiotta tiimin viisi toimintahäiriötä

Tiimin viisi toimintahäiriötä ovat välinpitämättömyys tuloksista, vastuun vältteleminen, sitoutumisen puute, konfliktin pelko ja luottamuksen puute. Johtajalla ja esihenkilöllä tulisi olla näkemys henkilöstön, tiimien ja oman johtotiimin tilasta toimintahäiriöiden suhteen ja puuttua asioihin, mikäli toimintahäiriöitä ilmenee.

Mistä huono johtaminen voi johtua?

  • Ajanpuute: Esihenkilö tai johtaja saattaa olla pätevä henkilö johtamistyöhön, mutta hänellä ei ole aikaa ja resursseja tehdä johtamistyötä.
  • “Peter principle” eli Peterin periaate: Tämän näkemyksen mukaan hyvät työntekijät tuppaavat saamaan ylennyksiä, kunnes ovat tasolla, jolle he eivät ole tarpeeksi päteviä ja eivät enää saa ylennyksiä, jolloin hän jää epäpätevän johtajan tasolle. Voi myös olla, että johtaja on ylennyt johtaja-asemaan teknisen pätevyyden vuoksi, mutta ei halua tai osaa johtaa ihmisiä.
  • Osaamisvaje: Johtajalla ei ole osaamista. Hän voi olla paperilla pätevä, mutta ei kuitenkaan käytännössä.
  • Organisaatiokulttuuri ei tue hyvää johtamista: Huono johtajuus voi olla johtajan tai johtajien henkilökohtainen ominaisuus, mutta se voi myös olla organisaation valuvika ja kulttuurillinen asia. Huonoa johtajuutta kylvävän organisaation tunnusmerkkejä:
    1. Oletetaan että ihmiset johtavat kyllä itse/yhteisöohjautuen itseään ilman lupaa, aikaa, resursseja tai kontekstia.
    2. Organisaatiolla ei ole visiota, tavoitteita, johtamisfilosofiaa tai arvoja.
    3. Johtajia ei kouluteta johtamiseen
    4. Johtajuudesta ja sen kehittämisestä ei keskustella, eikä johtajilla ole vertaistukea

Huono johtajuus voi siis johtua monista eri tekijöistä. Yleisiä syitä ovat kuitenkin puutteelliset johtamiskoulutus ja -valmennus, heikko itsetuntemus tai kyvyttömyys tunnistaa omia vahvuuksia ja heikkouksia, riittämätön kommunikaatio- ja kuuntelutaidot, kyvyttömyys motivoida tai innostaa tiimiä, sekä puutteelliset päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaidot. Myös organisaation kulttuuri ja rakenteet voivat edistää huonoa johtajuutta.