Kuka olet?
Olen Sebastian Kotonen ja toimin Step-koulutuksessa laatupäällikkönä. Aiemmin toimin koulutuspäällikkönä ja olin mukana työryhmässä, jossa teimme oppilaitoksemme pedagogista strategiaa. Sitä kautta tutustuin Topaasiaan.
Mihin tilanteeseen Topaasia nousi vaihtoehdoksi?
Teimme Pedainno-nimistä pedagogista strategiaa vuosiksi 2020 – 2024, joka antaa suuntaviivoja pedagogiselle toiminnalle koko oppilaitoksessa, jota tehtiin yhteistyössä koko organisaation ja opiskelijoiden kanssa. Kun se valmistui, aloimme pohtia millä keinoin strategia saadaan juurrutettua käytäntöön ja mistä työkalusta olisi eniten apua? Eräälle työryhmäläiselle Topaasia oli entuudestaan tuttu kun hän oli ollut osallisena pelisessiossa toisessa organisaatiossa ja hän ehdotti, että Topaasia voisi olla hyvä fasilitointityökalu meidänkin henkilöstölle ja opiskelijoille.
Mihin tarpeeseen Topaasia vastaa?
Päädyimme Topaasiaan, koska siinä oli uusi tulokulma, mutta sinänsä tutulla menetelmällä. Työväline oli meille uusi. Moni assosioi Topaasian Kahoottiin, joka on koettu helppona ja innostavana. Koimme että se on helppo ja innostava, sekä saadaan helposti käyttöön, kuten saatiinkin. Topaasia on simppeli eikä vaadi syvempää metodologista osaamista, vaan sen avulla pääsee helposti fasilitoimaan ja keskusteluprosessi etenee hyvin.
Minkälaisia käyttökokemuksia on ollut ja miten kokonaisuuta lähdettiin työstämään?
Meillä oli 5-6 henkisen työryhmä, joka tutustui Topaasiaan. Sitten sitä demottiin oppilaitoksen johdolle ja kun saatiin tehtyä soppari, lähdimme esittelemään henkilöstötiimeille ja jokaiselle tiiminvetäjälle.
Strategian jalkautuksen ohella ollaan myös käyty vetämässä yksittäisiä pelejä henkilöstön toiveista. Osa innostui kovin ja esim. Anna-Leena lähti tekemään Yhdenvertaisuus – pakkaa teidän kanssa. Kuten kaikessa on, osa otti työkalua käyttöön hieman varoisemmin, mutta yleiskäsitys on, että Topaasia on auttanut meitä avaamaan keskustelua ja viemään sitä eteenpäin systemaattisesti.
Miten pelaamisprosessi on edennyt?
Meillä on joustavia tavoiteaikoja, joiden aikataululla mennään. Olemme osittaneet pelit PedaInno teemojen mukaisesti neljään pelisessioon. Ollaan lähdetty perehdytyksestä, sitten ollaan annettu itsenäinen tutustuminen tehtäväksi, jota on seurannut pelisessio aiheella “Opettajuus”. Sen jälkeen koottiin tulokset pelisessioista ja tehtiin pedagogisia kokeiluja suhteessa PedaInnon tavoitteisiin.
Matka jatkuu ja tulee uusi luku PedaInnosta. Siinä keskusteltiin kokemuksista ja sitten pelattiin uusi pelisessio. Tällainen parivuotinen prosessi, jossa keskustellaan, kokeillaan ja opitaan.
Teimme tämän ohjenuoraksi tiimeille. Meillä on paljon tiimejä useilla paikkakunnilla, joille polku ja summittainen aikataulu on. Tämä on koko ajan etenevä prosessi, eikä pedagoginen pohdinta pääty oikeasti koskaan, mutta halusimme näin hahmottaa aikahaarukan ja kehityspolun, jolla edetä tiimien kanssa.
Mikä on mielestäsi suurin arvo, jonka Topaasia tuo pöytään?
Tämä on ollut työkalu, jonka ympärille on ollut hyvä jäsentää kokonaisuus.
Olisimme vaihtoehtona voineet tehdä “Lukekaa PedaInnon kappale 6 ja keskustelkaa siitä”, mutta uskon, että Topaasia on tuonut keskusteluun lisäulottuvuutta, joka ei olisi tullut pelkällä powerpointilla ja sen keskusteluohjeilla ja kysymyksillä. Topaasia on johdattanut näkökulmiin, joita ei olisi muuten välttämättä syntynyt.
Mitä haasteita ja ahaa elämyksiä on ollut tähän saakka?
Aina kun ollaan tekemisissä jonkun teknisen välineen kanssa, liittyy asiaan jotain juttuja, varsinkin näin etänä: yhteydet voi tökkiä, joku voi unohtaa olevansa mutella, joku voi tippua linjoilta. Kyllä se vaatii pienen tottumisen, että homma lähtee sujumaan. Topaasiassa on hyvä, että peliin pääsee aina takaisin ja peli jatkuu samasta kohdasta, jos linjoilta tippuu.
Ensimmäisillä pelikerroilla kannattaa varata siis hieman aikaa, että kaikki pääsevät rauhassa kirjautumaan peliin sisälle.
Toinen juttu on pelivetäjän eli fasilitaattorin rooli, jonka pitää muistaa avata se, mistä näkökulmasta tarkastellaan kortteja ja niiden teemoja. Selkeä sanoitus kuten “meidän aiheena on nyt Opettajuus ja etsimme siihen edistävää tekijää suhteessa meidän PedaInnon opettajuuden tavoitteisiin”. Joskus kävi niin, että fasilitaattorin sanoitus ei ollut paras mahdollinen, mutta silti päästiin aina hyvään keskusteluun, vaikka joku olisikin valinnut ns. “väärästä näkökulmasta” kortin. Se johtaa kuitenkin aina johonkin hyvään pointtiin tai keskusteluun, koska isossa kuvassa ollaan kuitenkin samassa aiheessa. Nyt olen varmasti itsekin kehittynyt pelin vetäjänä ja osaa aihetta avata paremmin pelaajille.
Suosittelisitko?
Kyllä suosittelen ja erityisesti jos halutaan kevyt järjestelmä.
Koen että Topaasia on kevyt, eikä sen käyttöönotto ole ollut raskas ponnistus. Päinvastoin, ollaan saatu se jopa helposti käyttöön ja hyödyksi.
En osaa sanoa mihin sitä ei voisi hyödyntää. Sehän taipuu aika moneen. Oli aiheena sitten uuden asian pohdinta, kehitysajatukset, keskustelun fasilitoinnit tai jos haluaa verkostoyhteystyöhön tai työryhmään uudenlaista tapaa tehdä, toimii Topaasia jäänmurtajana keskustelulle.
Uskallaan väittää, että tavoitteemme on Topaasian avulla saavutettu.
Kiitos Sebastian ja Step-koulutus!
Lue lisää:
Step-koulutus
Sebastian Kotonen – LinkedIn
