Yritysturvallisuus, haastattelussa Paula Varpomaa ja Jukka-Pekka Hiltunen
Tässä haastattelussa Teknologiateollisuuden työsuhdeasiantuntija ja projektipäällikkö Paula Varpomaa sekä Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jukka-Pekka Hiltunen kertovat ajatuksiaan yritysturvallisuudesta ja uudesta Yritysturvallisuus -pakasta.
Keitä olette ja mitä asioita tahdotte edistää ammatillisesti?
Paula: Olen työsuhdeasiantuntija ja projektipäällikkö pk-yritysten työhyvinvointihankkeessa. Tahdon edistää suomalaisten yritysten hyvinvointia, jonka yksi osa on turvallisuusasiat laajemmasta näkökulmasta – eli en tarkoita turvallisuudella pelkästään työturvallisuutta.
Ylipäätään tahdon edistää työssäni sujuvaa arkea ja hyvää johtamista, joka on mielestäni osallistavaa ja sitä, että annetaan ihmisten vaikuttaa – uskon, että yhdessä ollaan enemmän. Arki on sujuvaa, kun prosessit, turvallisuusasiat ja työympäristö ovat kunnossa sekä työyhteisö toimiva ja johtaminen hyvää. Tällöin ollaan tuottavia ja meillä kaikilla on hyvä olla, niin yrityksellä kuin henkilöstöllä. Ja mitä turvallisuuteen tulee – se on kaikkien asia, joka näyttäytyy vähän eri tavalla johdolle ja työntekijöille.
J-P: Olen sopimusasiantuntija ja työhöni kuuluu työntekijöiden työehtojen parantaminen. Niiden edistäminen on yksi asia mitä tahdon viedä eteenpäin. Toisena asiana tahdon edistää vuorovaikutusta työpaikkatasolla. Se on mielestäni äärettömän tärkeää johon pitäisi panostaa paljon. Täytyy olla rehellinen ja realistinen siinä, että vuorovaikutus tuntuu olevan aiheena vähän haastava, ei välttämättä käydä niitä keskusteluja mitä työpaikalla pitäisi käydä ja tämä aiheuttaa eripuraa ja näkemyseroja enemmän kuin pitäisi.
Ajatuksia Topaasia – yritysturvallisuus -projektista ja kehittämistyöstä?
J-P: Mielestäni tällaisilla projekteilla, jonka ääressä nyt olemme, pystytään edesauttamaan vuorovaikutuksen parantumista työpaikoilla. Tavoitteena on hyvien suhteiden vaaliminen myös työnantajiin, jotta pystytään tällaisia projekteja viemään eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä ja vahvistetaan yhteistä tekemistä. Näiden kautta saadaan hyvää aikaan.
Paula: Kyllä. Usein kehittämishommissa käy niin, että samalla opitaan systemaattista kuntoon laittamisen tapaa ja tämä heijastuu moniin muihinkin ympärillä oleviin prosesseihin. Esimerkiksi tämän kaltaisissa turvallisuuden kehittämisprojekteissa ei ole kyse ainoastaan turvallisuusprosessin kuntoon laittamisesta, vaan ihan tuotantoprosessikin voi kehittyä – tehdään järkeviä hommia ja kehitetään asioita eteenpäin laajemmalla rintamalla.
J-P: Juuri näin. Jos työpaikalla sattuu olemaan joitain ongelmakohtia, joista on vaikea puhua, on hyvä pyrkiä etsimään toisenlaisia lähestymiskulmia ja tällaista tässä projektissa ja tällä pelillä pyritään edistämään. Tällainen lähestyminen voi helpottaa uusien kysymysten esiin tuomista tulevaisuudessa.
Paula: Kyllä. Pelissä on teema, joka on kaikille yhteinen ja kaikilla on siitä mielipide, ja peli opettaa tässä kohdassa keskustelun kulttuuria. Pelin kautta voi tulla näkyviin, että asiat näyttäytyvät erilaisina johdolle ja työntekijöillä, eikä tämä ole haitaksi, kun näkökulmat saadaan pöydälle yhdessä käsiteltäväksi. Huomataan, että toinen puhuu aidasta, toinen seipäästä ja välillä huomataan, että puhutaankin aivan samasta asiasta eri termein. Kaikki tämä lisää yhteistä ymmärrystä.
Mitä on yritysturvallisuus?
J-P: Työntekijän näkökulmasta ajatus voi helposti mennä siihen, että puhutaan yritysvakoilusta ja tämän tason turvallisuudesta. Pitäisi ymmärtää, että kyse on monen asian summasta, laajemmasta kokonaisuudesta johon niputetaan useita asioita, kuten henkilöstöturvallisuus. Tämä olisi hyvä tuoda esille.
Paula: Toki laki ohjaa aika paljon työturvallisuutta mutta yrityksen näkökulmasta yritysturvallisuuteen liittyy paljon muutakin. Vaikka olisi upea ja siisti fyysinen työympäristö, mutta prosessit tai tietoturvallisuuteen liittyvät asiat sekaisin, on kokonaisuus yritysturvallisuuden näkökulmasta heikolla tolalla. Yritysturvallisuus on monen asian summa, jossa ei voi tyytyä yhden asian huippukuntoon laittamiseen niin, että samaan aikaan seuraava asia on aivan retuperällä. Esimerkiksi tietoturvallisuus on sellainen asia, johon liittyvä osaaminen tulee jokaisen työntekijän osaksi nykypäivänä. Ylipäätään yritysturvallisuuteen liittyvät ja työntekijöitä koskevat osa-alueet laajenevat.
J-P: Tässä tulee tämän projektin ja pelinkin ajatus siitä, että pystytään pilkkomaan iso kakku pieniin osa-alueisiin ja pienistä osa-alueista muodostuu iso kokonaisuus.
Miksi teimme tämän pakan?
J-P: Ajatuksena on lisätä ymmärrystä työpaikoilla siitä mitä yritysturvallisuus on. Tahdoimme kehittää helpon tavan aiheesta keskusteluun niin, ettei työpaikoilla tarvitsisi lähteä keksimään tyhjästä näitä aiheita. Toki on muitakin tapoja aiheen eteenpäin viemiselle mutta mielestäni tämä on helppo tapa, joka mahdollistaa odottamattomienkin näkökulmien käsittelyn, kun pakasta tulee erilaisia näkökulmia. Mielestäni peli on todella hyvä ja helppokäyttöinen työkalu, joka auttaa varmasti työpaikoilla aiheesta keskusteluun.
Paula: Tahdoimme tehdä osallistavan tavan, joka luo mahdollisuuden keskustella ja luoda yhteistä ymmärrystä yritysturvallisuudesta niin, että päästään konkretian tasolle. Eli ei jätetä keskusteluja ylähötöksi. Helppokäyttöisenä työkaluna tämä olisi mielestäni oiva työkalu turvallisuusjohtamisen vuosikelloon vuosittain käytettäväksi. Näin saataisiin vuosittain erilaisia kehittämiskohteita ja vahvistettaisiin turvallisuuden tärkeyden näkökulman juurtumista. Peli on myös erilainen, nykyaikainen ja ei-paikkaan sidottu tapa käsitellä näitä asioita.
Suomessa suorat tapaturmakustannukset on 650 miljoonaa per vuosi eikä tässä ole edes välillisiä kustannuksia. On upea jos tästä saadaan edes pieni määrä pois.
J-P: Juuri näin. Ei lähestyttäisi aihetta aina samalla tavalla, pitämällä palaveri ja käsittelemällä ylähöttöä minkä jälkeen mikään ei muutu. Mielestäni tällä työkalulla tulee erilainen lähestymiskulma ja erilainen toimintatapa ja se on hyvä asia.
Paula: Kyllä. Kun saat kortin eteen, siitä on muodostettava mielipide ja sanottava jotakin ääneen. Tämä on erilainen lähestyminen kuin, että joku kiertäisi työpöytiä ja kysyisi ihmisten mielipiteitä, jolloin ei ehkä löydä oikeita sanojakaan. On eri juttu kun saat valmiin väittämän eteen ja muodostat mielipiteen siitä. Uskon että tämä auttaa meitä suomalaisia keskustelemaan.
Mihin tilanteisiin ja kenelle tämä pakka on tarkoitettu?
Paula: Olemme suunnanneet tämän pk-yrityksille mutta mielestäni peli sopii aivan yhtä hyvin isoille, kuin pienillekin yrityksille. Tätä voi käyttää johto keskenänsä, keskijohto keskenänsä, työntekijät keskenänsä tai sekaryhmissä, eikä haittaa vaikka jokainen tulkitsee kortteja eli väittämiä omalla tavallaan. Sitoisin käytön systemaattiseksi, vähintään kerran vuodessa tapahtuvaksi jutuksi.
Esimerkkikortteja Yritysturvallisuus-pakasta
Yksi käyttötilanne voi löytyä esimerkiksi alihankkijalla tilanteessa, jossa iso asiakas sanoo “Et ole meidän alihankkija jos ei löydy turvallisuusjohtamisen standardia”. Tällaisessa tilanteessa peli on hyvä työkalu aiheen jalkauttamiseen. Ei standardin sertifikaatti hirveästi seinällä lohduta jos sen mukaan ei oikeasti toimita.
J-P: Näkisin pelin niin matalan kynnyksen työkaluna, että tätä voi pelata sekä yrityksen johto, että työntekijät. Mielestäni käyttöä ei kannata sitoa mihinkään tiettyyn yrityksen kokoluokkaan. Tietenkin kun mennään isompaan yritykseen täytyy miettiä miten ja kuka lähtee työkalua käyttämään esimerkiksi osastoittain.
Paula: Käyttötilanne voisi löytyä myös työsuojelutoimikunnnan kokouksista, kun muutenkin mietitään tapaturmatilastoja ja tämän tyyppisiä asioita. Nämä on useimmiten hetkiä joissa mietitään mitä nyt tehtäisiin päästäksemme pienempiin lukuihin ja työkalu voi auttaa uusien näkökulmien löytämiseen. Turvallisuusasiat on joka tapauksessa sellaisia joita täytyy toistaa, toistaa, toistaa eivätkä ne tule koskaan valmiiksi.
J-P: Juuri näin. Tämä on tällainen sparraaja joka auttaa pitämään yritysturvallisuuden teeman framilla.
