Uusin Topaasia – pakka on nimeltään Liiketoiminnan kehittäminen ja se on tehty sisältöyhteistyössä Vincitin kanssa. Liiketoiminnan kehittäminen on johtoryhmille ja muille muutoksen ja liiketoiminnan kehittämisen kanssa toimiville tiimeille tehty pakka, jossa käsitellään nykyisen liiketoiminnan kehittämistä, uuden luomista, sisäisten toimintatapojen parantamista, sekä muutoskyvykkyyttä. Haastattelussa yksi pakan sisällön tekijöistä, Toni Mikkola.

Miksi tämä pakka tehtiin?

Topaasia ja Vincit ovat aina jakaneet samanlaisen arvomaailman. Topaasia-peleistä on aikaisempia hyviä kokemuksia sekä Vincitin tekemästä projektistarttipelistä, että retrospektiivipelistä. Molemmat ovat löytäneet paikkansa Vincitillä, joten oli luonnollista katsoa uusia hyödyntämismahdollisuuksia peleille.

Tavoitteita oli oikeastaan kaksi:

Ensiksi, olin mukana sparraamassa Topaasia-jengiä siinä, mikä voisi olla hyvä tapa myydä Topaasia® – pakkoja. Silloin huomattiin, että sopivan pakan demopelaaminen myyntikäynnillä tuotti asiakkaalle todellisia ratkaisukokeiluja ja ideoita tulevaisuuteen. Tajuttiin, että pakan kanssa saatiin esille hirveästi asioita, joita ei muuten tulisi esille myynti-, tai asiakaskäynneillä, eikä välttämättä edes asiakkaan normaalissa arjessa. Asiakkaalle ei jäänyt käteen esitteitä tai käyntikortteja, vaan ihan oikeasti arvoa tuottavia toimenpiteitä ja kokeilemisen arvoisia ideoita. Näin arvokkaaseen myyntitapaamisen lopputulokseen pääseminen on jopa surullisen poikkeuksellista. Uskon tällaisen pakan, erityisesti digitalisaatioon liitettynä tarjoavan erinomaisen työkalun ottaa paras irti asiakkaasta ja myyjästä.

Toiseksi, pakka ei ollut vain myyntitarkoituksiin. Pakalla on myös tarkoitus mahdollistaa helppo lähestyminen liiketoiminnan kehittämiseen yrityksille, jotka joko eivät sitä ole tottuneet järjestelmällisesti tekemään tai ovat jämähtäneet vanhoihin työkaluihin ja prosesseihin. Buustattuna diginäkökulmilla tai ei, yrityksen historian paras idea voi syntyä kortit kädessä vain puolessa tunnissa.

Millaisille ryhmille näkisit tämän pakan olevan hyvä ja millaisiin tilanteisiin?

Tämä pakka on tehty toimivalle johdolle. Isoissa yrityksissä tämä on johtoryhmätason pakka tai pienemmissä yrityksissä jopa yleispakka. Pakka on siinä mielessä poikkeuksellinen, että mukana on ylimääräisiä näkökulmakortteja digitaalisuuden huomioimiseksi. Varsinkin digitalisaatiokulmalla peli voi tarjota helpon alustan vaikealta tai pakkopullamaiselta tuntuvaan digikeskusteluun. Verrattuna ulkopuoliseen konsulttiin, pakka on yllättävän pitkälle vievä ja samaa aikaa helppo askel.

Tämä peli on ajatusten herättäjä. Session aikana ei synny uutta digitaalista ekosysteemiä, tuotetta tai palvelua, mutta se takuuvarmasti nostaa esille lähemmäs kymmenen asiaa, joille pystyttäisiin tekemään jonkinlainen jatkotoimenpide. Kaiken lisäksi pelissä priorisoidaan ne asiat, mihin pitää oikeasti puuttua.

Tämä maa liittyy pieniin mahdollisuuksiin. Pohjalla on ongelmat, jotka tulevat esille käytännössä joka päivä. Vaikka asioita kirotaan ja ne tiedostetaan, ei niitä kuitenkaan käsitellä yhtä aikaa porukalla. Onko asia oikeasti ongelma tai mahdollisuus ja mikä on sen tärkeys? Muutokselle pitää sopia käytännön jatkotoimenpide ja aikataulu. Tällä pakalla niistä asioista tulee sovittua tai vähintäänkin keskusteltua ja priorisoitua porukalla.

Suosikkikortti tästä maasta on Jatkuva arvontuotto – Tässä puhutaan jatkuvan arvontuottamisen paikkojen tunnistamisesta. Sellaisia pieniä juttuja, joita ei tule mietittyä tarpeeksi, ja joilla voi tuottaa kokonaan uutta arvoa tai lisätä arvoa.

Tämä kortti ei välttämättä tarkoita uutta liiketoimintaa tai muuta isoa avausta, vaan asioita, joita voidaan tehdä arjessa heti. Joku yksittäinen pikkujuttu, joka on tällä hetkellä asiakkaalle taakka esim. ostoprosessissa. Se voidaan kääntää jopa päinvastoin ja kyseinen vaihe onkin sitten asiakkaalle jopa hyödyllinen. Esimerkkinä vaikka tämän pakan tuominen omalle vierailulleni. En usko ylipäätään olevani puiseva vieras hukkaamassa aikaa, mutta pakka on yksi tapa varmistaa hyvähenkinen ja hauska tapaaminen, jolla on konkreettinen positiivinen lopputulos ja seuraus.

Tässä maassa on asioita, joille ei yleensä sovita pieniä kokeiluja niiden parantamiseksi. Ongelmat vain niellään tarttumatta toimeen. Siirretään esimerkiksi rivejä käsin excelistä toiseen, eikä koskaan jakseta huomioida siihen menevän vuositasolla useita henkilöviikkoja. Joka organisaatiossa tehdään liikaa tällaista ylimääräistä “läskihommaa”.

Miksi tehokkuuteen vaikuttavia pieniä asioita ei sitten useammin korjata? Se johtuu paljon kiireestä ja siitä, että kokeilujen mielletään olevan aikaa vieviä investointeja. Pelissä syntyvän keskustelun kautta asioihin voi löytää todella tehokkaita ja simppeleitä kokeiluja, joilla investointi jää yhden henkilön pieneksi testaukseksi esim. “kysyy joltain, kokeilee samaa ja levittää positiivinen kokemus”. Ensimmäinen askel tehokkuuden parantamiseen voi olla tosi nopea asia.

Onko esimerkkejä Vincitiltä, miten tehokkuuteen ja sen notkahduksiin suhtaudutaan?

Otetaan esimerkiksi Vincitin myyntiprosessi, joka on hyvä sekä organisaatiolle että asiakkaalle, mutta aina on paljon varaa parantaa. Joskus kirotaan, ettei voi laittaa asiakkaalle tarjousta, kun ei löydy sopivaa tekijää. Joskus myyntiprosessiin tulee ylimääräinen kysymyskierros ja viikon viive. Lähestulkoon jokaiseen caseen tulee jotain. Joku kinnaa ja ihmiset tekevät sitten havaintoja näistä satunnaisista kinnaamisista. Mutta kun ne havainnot ovat erillisiä, ei löydetä sitä fokusaluetta, missä voitaisiin oikaista erittäin nopeastikin.

Suosikkikortteja tästä maasta:

Työkalut – Helppo kokeilu tehokkuuden lisäämiseksi on vaihtaa yksittäinen työkalu toiseen. Miksi esim. viestitään tietyistä asioista sähköpostin välityksellä, kun niihin voisi toimia joku toinen tapa?

Virtaustehokkuus – Tämä on henkilökohtainen suosikkini. Monesti omasta aikataulusta ja asiakaskokemuksesta on saatavilla helppoja voittoja, kun miettii mitä tapahtuu siitä hetkestä, kun asiakas kysyy meiltä jotain, siihen hetkeen, kun päästään tuottamaan arvoa yhdessä asiakkaan tiimin kanssa.

Jos muutoskyvykkyys rajataan digitaaliseen kehittämiseen, puhutaan me Vincitillä digitaalisesta maturiteetistä. On yrityksiä, jotka ovat sen suhteen hyvinkin lähtökuopissa, jolloin digitalisaation käynnistys pitäisi aloittaa kyvykkyyden luomisesta edes jollekin tasolle. Sitten taas on yrityksiä, joilla on todella korkea digitaalinen maturiteetti. On asiakkaita, joiden kohdalla melkein pitää myöntää heidän olevan korkeammalla kuin mitä olemme itse. 

Tämä pakka ohjaa tunnistamaan digitalisaation kehityksen tason. Jarru tason kehittymiseen ei välttämättä ole se, että ei olisi ideoita tai jotain hajua mahdollisista ratkaisuista, mutta niihin ei osata tarttua, ei löydy rohkeutta ja uskallusta tai niille ei laiteta tarpeeksi aikaa ja resursseja. Esim. ROI:n arvioiminen toisi varmaan rohkeutta monelle, mutta sen näkeminenkin on kyvykkyyttä.

Miten Vincitillä muuttuminen on kovassa kasvussa näkynyt, onko ollut kipuilua?

Kipuilua on aina, muutos on läsnä joka tapauksessa. Me katsomme sitä rohkeasti ja pelkäämättä. Ei saa pelätä huomista, tähän liittyy myös Hyvää Huomenta -manifestimme. Rohkeus, epäonnistumisista oppiminen ja kokeilunhalu. Ne ovat meillä selkeitä juttuja, jotka helpottavat paljon kasvun tuskaa. Ne ovat myös muutoskyvykkyyden ytimessä.

Tässä maassa on kolme suosikkikorttia: Rohkeus, kokeilunhalu ja epäonnistumiset. Näihin asioihin pitää olla oikea suhtautuminen, jotta voidaan olla hyvällä tiellä muutoskyvykkyyden kanssa.

Tähän maahan tullaan, kun ollaan tehty rohkeita avauksia ja valmistauduttu huomiseen maailmaan. Ei jäädä junnaamaan paikalleen, vaan katsotaan mitä maailmassa saattaa tapahtua. Tämä on sinänsä maltillisen “liiketoiminnan kehitys” – maan radikaalimpi vastinpala. Tämän maan tarkoituksena on, jos ei suoraan luoda jättiläismäisiä uusia ideoita, niin ainakin luoda toimialan ja liiketoiminnan skenaarioita, mitä liiketoiminnassa saattaa tapahtua ja millä aikavälillä.

Millaiset organisaatiot onnistuvat tai epäonnistuvat uuden liiketoiminnan kehittämisessä kokemustesi mukaan?

Ne onnistuvat, jotka eivät ole lukkiutuneita siihen missä ollaan nyt. Se on keskeisimpiä eroja mitä on. Parhaimmillaan mietitään asioita pelottavan uudesti. Suhtaudutaan jopa omaan nykyiseen liiketoimintaan tietyllä tapaa disruptiivisesti. Ymmärretään myös, että joka tapauksessa jollakin aikavälillä maailma, asiakkaat ja kilpailijat muuttuvat niin paljon, että siinä on pysyttävä rohkeasti mukana. Sellainen taho jää junnamaan, joka ei mieti yhtään mahdollisia uusia, jopa radikaaleja vaihtoehtoja omalle tarjoamalleen tai tekemisen toteutustavalleen.

Tuleeko mieleen mitään esimerkkifirmaa tai asiakasta, joka olisi onnistunut erityisen hyvin tässä uuden liiketoiminnan luomisessa?

Omista asiakkaista arvostan Technopoliksen UMA – coworking tilaa. He eivät jääneet taistelemaan trendiä vastaan, vaan lähtivät rakentamaan toista tukijalkaa. UMAssa on vahvasti lähdetty asiakaskokemus ja platform edellä verrattuna siihen, että toisessa paikassa vuokraat avaruutta seinien välistä. UMAssa teet itsellesi joustavan työplatformin. Kaikki on periaatteessa “olosuhteet palveluna”.

Uusiin liiketoimintoihin liittyy usein digitalisaatio. Miten firmat suhtautuvat digitalisaation  mahdollisuuksiin herran vuonna 2019?

Yleisesti ollaan tilanteessa, jossa on paljon yrityksiä, jotka eivät osaa ajatella digitalisaatiota kovin rakenteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tiedetään, että jotain pitää tehdä, mutta sitä ajatellaan rajautuneesti olemassa olevan bisneksen ympärille. Ei lähdetä rikkomaan ollenkaan perusoletuksia olemassa olevan bisneksen pohjalta. Kannattaako sen päälle rakentaa digiä vai pitääkö ajatella koko tekeminen uudelleen? Vaihtoehtojen vähäisyys leimaa ajattelua.

Jos ajatellaan vaikka Topaasia-pelejä ja oltaisiin lukkiuduttu vain siihen, että myydään pakkoja ja digitalisaatio tarkoittaisi vain niiden myymistä verkkokaupassa. Sehän on pieni jakelukanavalisä, joka voi olla merkittävä tuotteen menekin kannalta, mutta ei se uutta liiketoimintaa luo tai riko olemassa olevia oletuksia. Mutta sitten kun mietitään, että pelin voisi digitalisoida kokonaisuudessaan, niin sehän on eri maailmasta oleva ajatus, koska siinä on olemassa pelko, että se voi syödä olemassa olevan fyysisen tuotteen liiketoiminnan. Toisaalta siinä on mahdollisuus skaalautua etätiimeihin ja maailmalle ihan eri tavalla kuin normaaleilla pakoilla.

Digitalisaation suhteen eri liiketoiminnat määrittelevät odotuksia yrityksiä kohtaan. Ihmiset benchmarkkaavat ihan erilaisia asiakaskokemuksia erilaisiin juttuihin.Nykyään pystyy helposti ja sujuvasti tilaamaan kännykällä ruokaa. Se vaikuttaa siihen, että suhtaudutaan kriittisesti esim. johonkin huonosti toimivaan tilitoimistopalvelun appiin. Jos sulla on huono softa, niin ei riitä, että se on vähän parempi kuin kilpailijan, koska ihmiset käyttävät yleisesti todella hyviä softia.

Suosikkikortteina itselleni resonoivat Kyseenalaistaminen ja Trendit. Eihän oikeasti yrityksen johto- ja kehittämistehtävissä pitäisi ollakaan henkilöitä, jotka eivät kyseenalaista olemassaolevaa tilaa ja toimintaympäristöä, mutta niitä on, jotka eivät tartu toimeen. Kyseenalaistamiseen liittyy vahvasti niin mikro-, ja makrotrendit, jotka jäävät helposti operatiivisten asioiden jalkoihin. Näissä pitää päästä tiedostamisesta tekemisen tasolle.

—

Kiitos Toni!

Voit olla yhteydessä Toniin LinkedInissä ja Twitterissä.

Tsekkaa Vincit www-sivut, Linkedin, ja Twitter.

Topaasia® – liiketoiminnan kehittäminen hyötypelin voit tilata verkkokaupastamme. 

Muut Vincitin kanssa tehdyt pakat löydät myös verkkokaupastamme:
Projektien startteihin tehty peli Onnistunut projekti.
Retrospektiiveihin tehty peli Retrospektiivi.

Voit myös kysyä lisää tai tilata pelejä pelimies Jussi Gallalta mailitse jussi@topaasia.com tai soittamalla 0400246626.