Miten Topaasia® ottaa huomioon innovaation kahdeksan käytäntöä?
Tämä julkaisu on yksi ”kotitehtävä” mikä syntyi mehukkaan mentorointikokeilun aikana Tiimiakatemian perustajan, opetusneuvos Johannes Partasen kanssa. Käytin inspiraationa hänen artikkeliaan kirjasta The Innovators Way – Essential Practices for Successful Innovation (Denning, Peter J. & Dunham, Robert, MIT Press 2010, ISBN 978-0-262-01454-0)
Ensimmäinen käytäntö: sensing (tilannekuva)
Topaasia® on rakentunut ihmiskuvan pohjalle, jossa luotetaan tiimiläisten kykyyn ratkoa haasteitaan itsenäisesti. Taka-ajatuksena ei ole pelillistää tiimin toimintaa vaan luoda edellytyksiä ympäristölle missä on mahdollista syntyä dialogia. Topaasia® ei itsessään ole ympäristö dialogille, vaan menetelmän tarkoituksena on tehdä dialogista tapaa käsitellä asioita tutummaksi, mikä voi lisätä edellytyksiä dialogin käymiselle.
Emme myy dialogia vaan työkalua jolla tiimit voivat valmentaa itseään sekä ratkaista arjen ongelmia, kuten
– ongelmista ei puhuta suoraan eikä saada riittävästi suoraa palautetta
– yhteinen suunta on hukassa
– ollaan jumissa ja tarvitaan uusia näkökulmia
– ei ole aikaa käydä tiimin kehityskeskusteluja
Uskon, että tiimien itseohjautuvuutta tukeville työkaluille on olemassa kasvava tarve. Vaikuttaisi myös, että itseohjautuvuus (ja pyrkimys siihen) on jonkin asteinen trendi.
Toinen käytäntö: envisioning (visiointi)
GWH:n visio on pysynyt pohjimmiltaan samana koko lyhyen historiamme ajan eli etsimme pätevää vastausta kysymykseen: ”kuinka toimisi maailman suurin konsulttiyhtiö ilman konsultteja?”. Saman voi ilmaista myös muodossa: ”rakennetaan maailman pienin ja eniten arvoa tuottava konsulttiyhtiö” .
Tämä on osoittautunut toimivaksi suunnaksi seuraavista syistä:
– visio innosti ja huvitti asiakkaita varsinkin alkuaikoina
– visio haastoi meitä kohti vähän pelottaviakin asiakkuuksia
– väitän, että visio innostutti tietynlaiset asiakkaat (ketterät ohjelmistoyritykset) mikä taas auttoi meitä oppimaan heidän toimintatavoistaan eli pääsimme oppimaan parhailta
– tuotteen kehittäminen on mahdollistanut asiakkaiden ongelmien ja tuotteen hyötyjen ymmärtämisen
Kolmas käytäntö: offering (tarjooma)
Meidän on ollut (valittua suuntaa kunnioittaen) tärkeä irrottaa itsemme tuotteesta, jotta ymmärrämme mikä on asiakkaan ongelma ja mikä on todellisuudessa se tekijä mikä tuottaa eniten arvoa. Pyrimme tekemään tätä työtä ympäristöissä joissa tiimin toiminnan kehittämiseen panostetaan paljon ja asiat on hoidettu lähtökohtaisesti paremmin. Tällöin voimme varmistua, että teemme tuotteen, joka tuottaa arvoa TODENNÄKÖISESTI myös siellä missä asiat eivät ole niin hyvin.
Käytännössä ymmärrys on karttunut pala palalta ja tuotteen ominaisuudet ovat karsiutuneet niin, että jäljelle on jäänyt oleellisin ja olemme onnistuneet paketoimaan huippujen opit helposti käytettävään muotoon.
Neljäs käytäntö: adoption (omaksuminen)
Helppo omaksuminen on ollut pullonkaulana onnistumisen kannalta ja olemmekin kiinnittäneet tähän enemmän huomiota viime aikoina. Vaikuttaisi, että omaksuakseen uuden toimintatavan (tässä tapauksessa Topaasia® -hyötypelin käytön) tulee omaksujan tunnistaa ARJEN ongelma, ymmärtää ARKEA HELPOTTAVAT hyödyt, hahmottaa käyttötilanne ilman, että tuodaan LIIKAA UUTTA ja ROHKAISTUA kokeilemaan.
Tunnistettu käyttötilanne:
– tiimeissä ei anneta ja saada riittävästi suoraa palautetta
– yhteinen suunta on hukassa tai epäselvä
– ollaan jumissa ja tarvitaan uusia näkökulmia
– ei ole aikaa käydä tiimin kehityskeskusteluja
Viides käytäntö: sustaining (vakiinnuttaminen)
Vakiinnuttaminen tarkoittaa Topaasia®n tapauksessa niin sanotun kättä pidempää eli ratkaisua jatkuvuuteen. Tämä ajatus kirkastui noin 2 vuotta sitten, kun palvelumuotoilija ja hyötypelitutkija Otso Hannula kuvasi ongelmakenttää seuraavasti: työpajassa / vastaavissa toiminnan kehittämiseen ohjaavissa kohtaamisissa syntyy valtava imu minkä jälkeen tulee arki, imu häviää ja on vaarana, että mikään ei muutu. Merkittävä ongelma on, että silta jää puuttumaan työpajastelujen ja arjen välillä.
Meidän tulee ratkaista asiakkaan ongelma ”työpajojen lopputuloksiin ei palata eikä niiden vaikutusta arvioida yhdessä” eli Topaasia® tulee myös auttaa tiimiläisiä rakentamaan tarina mikä kantaa sessioiden välillä. Tuorein ratkaisu tähän on Topaasia® -kanvaasi.
Kuudes käytäntö: executing (toteutus)
Topaasia®n on tuotettava arvoa eri rooleissa työskenteleville henkilöille ja meidän on ansaittava näissä rooleissa työskentelevien luottamus jolloin varmistetaan toteutuminen. Vaikuttaisi, että Topaasia®n kannalta oleelliset tahot ja heidän intressinsä ovat:
Rooli | Intressi |
---|---|
HR – Johtaja | Kuinka autan tiimejä ja ihmisiä meillä työssään ja kokemaan merkityksellisyyttä? |
Agile Coach | Kuinka autan tiimejä kehittämään toimintaansa itsenäisesti? |
Scrum master | Kuinka autan tiimiä keskittymään oleelliseen? |
Projektipäällikkö | Kuinka parannan tiimini toimintaa entisestään? |
COO | Kuinka varmistan, että tiimit menevät haluttuun suuntaan? |
On selvä, että meidän on ratkaistava pian myös CEO:n roolin intressi ja tämä tulee mahdollisesti jahka saamme Topaasia®n vaikutuksen tueksi tutkimusta ja numeroita.
Seitsemäs käytäntö: leading (johtaminen)
Topaasia®n tulee tukea tiimejä jaetussa johtajuudessa. Tämä onnistuu hyvin pelitilanteessa, jossa jokainen osallistuu, on samalla viivalla ja lopputulokseen päädytään yhdessä. Sessioissa muodostuvan tiedon näkyväksi tekeminen on haastellisempaa ja tämä on merkittävä kehityskohde sillä haluan nähdä Topaasia®n tukevan johtamista myös tiimien välillä. Tämä ratkeaa jahka löydämme läpinäkyvyyttä vaivattomasti tukevat tekijät.
Kahdeksas käytäntö: embodying (kiteyttäminen)
Väitän, että tämä on vielä hukassa ja tekeminen onkin koostunut sekalaisesta sopasta tuotekehitystä, jatkuvaa parantamista ja myyntityötä. Olemme saaneet paljon apua suomalaisilta agile coacheilta mutta emme ole osanneet rakentaa yhteisöä. Enkä ole varma onko se edes oikea tapa vai tulisiko tehdä jotakin aivan muuta. Ehkä meidän tulee ennemminkin rakentaa jotakin mikä auttaa ihmisiä jakamaan kokemuksiaan eli tukemaan yhteisöllisyyttä ilman yhteisön tuomaa taakkaa.
Olisi hienoa luoda raamit mitkä tukevat Topaasia®n käyttäjiä jakamaan kuvia sessioiden lopputulemista sillä jo se herättää mielikuvituksen, mikä taas tukisi oppimista ja parhaimmassa tapauksessa rohkaisee dialogiin.