Pulssikeskusteluita työhyvinvoinnin kehittämiseen
Marita Heinä ja Anna Kaisa Ojala toimivat Turun kaupungilla henkilöstösuunnittelijoina. He ovat osa kaupungin henkilöstöpalveluiden kokonaisuutta ja koordinoivat työhyvinvoinnin, osaamisen kehittämisen ja työkykyjohtamisen asioita. Marita ja Anna Kaisa ovat luoneet Topaasian kanssa Kunta10-kyselyn pohjalta Kyselystä henkilöstökeskusteluun -pelipakan Topaasian digipalveluun julkiseen käyttöön. Peli on tarkoitettu säännölliseen työyhteisödialogiin, joka tähtää realistiseen arjen kehittämiseen. Tässä blogissa Marita ja Anna Kaisa avaavat ajatuksiaan työyhteisön kehittämisestä ja pelipakan taustalta.
Peli Kunta10-kyselyn pohjalta työyhteisöä kehittäviin pulssikeskusteluihin
Anna Kaisa kertoo miettineensä jo vuosia mittaamisen merkityksellisyyttä ja sitä, miten voisi auttaa henkilöstöä näkemään, kuinka mittaaminen ohjaa arjen tekemistä ja toimintaa.
“Me elämme mittaroinnin aikaa. Työyhteisöiltä tulee palautetta siitä, että mittaroinnin hyötyä ei aina nähdä työarjessa”, Anna Kaisa kertoo ja kuvaa mistä tarpeesta pelin kehittäminen Kunta10-kyselyn pohjalle alkoi:
“Kyselystä henkilöstökeskusteluun-pakka lähti tarpeesta vauhdittaa työyhteisöissä käytävää Kunta10-keskustelua, sekä tuoda matalan kynnyksen mahdollisuus työhyvinvointi-asioiden säännölliseen esiin nostamiseen pulssikeskusteluilla. Kunta10 on Työterveyslaitoksen koordinoima, pitkän aikavälin valtakunnallinen seurantatutkimus, joka selvittää kuntaorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehitystä. Se on alkanut 90-luvun lopulla, ja näillä näkymin jatkuu ainakin vuoteen 2030. Pitkään käytössä ollut runko on osalle henkilöstöä hyvinkin tuttu. Siinä on todella hyvät raamit, minkä ympärillä työhyvinvointikeskustelua voi käydä.”
Marita kuvaa, kuinka kyselyistä ei ole kovin helposti päästä toimenpiteiden tasolle ja miten pelaaminen helpottaa konkreettisessa arjen kehittämisessä:
“Keskustelupakalla saadaan oikeasti konkreettisia toimenpiteitä niihin asioihin, mitä kyselyissä tai ylipäätään työarjessa nousee kehitettäväksi. Pelin kautta keskustelijat sopivat konkreettisesti, mitä lähdetään tekemää niin, että myös keskustelijoilla ja vastaajilla on käytäntöön viemisen vastuuta.”
Topaasian avulla kehityskohteet saadaan luonnollisesti riittävän konkreettisiksi ja pieniksi teoiksi, joihin porukka oikeasti pystyy sitoutumaan.
-Anna Kaisa Ojala
Marita Heinä ja Anna Kaisa Ojala
Kyselystä henkilöstökeskusteluun -pelipakka on tarkoitettu säännölliseen työyhteisödialogiin
Kyselystä henkilöstökeskusteluun -pelipakassa on hyödynnetty osittain Kunta10-kyselyn rakennetta ja pakassa on neljä teemaa: yhteistyö, johtaminen, osaaminen ja oppiminen, sekä epäasialliseen käytökseen puuttuminen. Pakka on tarkoitettu säännölliseen työyhteisödialogiin, joka tähtää realistiseen ja henkilöstölähtöiseen arjen kehittämiseen.
“Nykyään puhutaan paljon pulssimittareista ja -kyselyistä. Miksi meillä ei olisi pulssikeskusteluita? Tarvitseeko aina olla pulssimittari? Tämä työkalu mahdollistaa säännöllisen pulssikeskustelun, joka osallistaa jokaisen, ja siihen pääsevät mukaan myös ne työkaverit, jotka ovat hiljattain tulleet tiimiin, eivätkä ole olleet Kunta10-kierroksella mukana. Tällaista pulssikeskustelua todella tarvitaan. Kokoukset ovat edelleen yllättävän usein tiedonanto- ja tiedonsaantikokouksia, ja vähemmälle jäävät ne aidosti dialogiset kokoukset”, Anna Kaisa pohtii.
Marita kuvaa, kuinka nopeat pulssikeskustelut tukevat henkilöstökyselyitä:
“Kyselythän tehdään kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Tässä ajatus on, että otetaan säännöllinen työkalu, jota voi käyttää myös lyhyesti. Puoli tuntia jostakin kokouksesta muutamia kertoja vuodessa voisi riittää. Aiheet peliin otettaisiin Kunta10-kyselystä tai välikyselyistä ja lähdetään katsomaan, miten me täällä meidän yksikössä saataisiin tämä konkretisoitua.”
Anna Kaisa kuitenkin painottaa, että pulssimaisilla henkilöstökeskusteluilla ei ole tarkoitus korvata strategista mittaamista, vaan auttaa sen viemistä työyhteisön arkeen.
“Me ei kuitenkaan ajatella, että tämä voisi korvata strategista mittaamista. Se ei ole ajatus, vaan nimenomaan tehdä sitä eläväksi arkeen. Yhtenä tulokulmana lisäisin vielä, että tämä edesauttaa vahvuuspohjaista keskustelua. Strategisista keskusteluista on hirveän helppo noukkia punaisella olevat asiat, joihin on reagoitava tavalla tai toisella. Nämä pulssikeskustelut auttavat vaalimaan säännöllisesti myös vahvuuspohjaista kehittämistä ja ajattelua.”
Esimerkkikortteja pelistä “Kyselystä henkilöstökeskusteluun”
Pehmeät jutut ovat kovia juttuja
Miksi pelin avulla tehtävää henkilöstökeskustelun lisäämistä ja edistämistä kannattaa tehdä? Anna Kaisalla ja Maritalla on tähän selkeä näkemys: pohjimmiltaan dialoginen toimintakulttuuri vaikuttaa vahvasti henkilöstön hyvinvointiin.
“Oman työni missiona on työkyvyttömyysriskin pienentäminen, ja meillä Turussa aletaan olemaan mielestäni hyvässä vaiheessa. Meillä aletaan nähdä, että dialogisen toimintakulttuurin vahvistaminen on työkyvyttömyysriskin pienentämistä. Sitä on pidetty jotenkin liian pehmeänä asiana, mutta nyt aletaan oikeasti ymmärtämään, miten valtava merkitys sillä on hyvinvoinnille”, Anna Kaisa kertoo, johon Marita jatkaa:
“Työhyvinvoinnin kulman lisäksi keskustelut auttavat tuomaan esille osaamisen kehittämisen asioita: minkälaista osaamisen kehittämistä tarvitaan, minkälaista oman toiminnan kehittämistä yksilöiden itse tarvitsee tehdä, ja mitä meidän yhdessä kannattaa tehdä, jotta saadaan asiat toimimaan?”
Kiitos Anna Kaisa, Marita ja Turun kaupunki!
Turun kaupunki
