Ketteryys Osa II – haastattelussa Ville Marjusaari, Solita Oyj
Ketteryys – blogisarjassa haastateltavana Ville Marjusaari. Ville toimii Solitalla ketteryysvalmentajana, – ja asiantuntijana. Ville on ollut mukana tekemässä Topaasia® – ketteryys peliä ja tässä haastattelussa Ville kertoo ketterästä toimintatavasta ja sen tärkeydestä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Mitä ketteryys oikein on?
Ketterän toiminnan ytimessä on asiakasarvon tuottaminen epävarmuuden vallitessa. Ketteryys on paras riskienhallintastrategia. Ketteryydessä minimoidaan turha työ ja keskitytään asiakasarvon tuottamiseen muuttuvissa tilanteissa kestävällä työtahdilla, eikä ihmisten selkänahoista repien ympäripyöreitä päiviä tehden.
Avainkysymys on tunnistaa ja ymmärtää oma toimintaympäristö. Hämmästyttävän usein huomataan hyvin yksinkertaiseltakin kuulostavaa järjestelmää kehitettäessä, ettei tiedetäkään ratkaistavasta ongelmasta riittävästi tai käytettävissä oleva teknologia ei toimikaan kuten ajateltiin. Tällöin toimitaan kompleksissa toimintaympäristössä. Tästä päästään siihen, että miksi toimia ketterästi?
Autotehdas vs ketteryys
Hyvä vertaus kollegalta on autotehdas. Nykyaikainen autohan on todella monimutkainen laitos. Siellä on osaa, nippeliä, sähköjohtoja kilometritolkulla ja sitä sun tätä. Monimutkainen kokonaisuus, mutta silti kun se lähtee tehtaan alkupäästä, se monimutkaisuudestaan huolimatta tulee aina samanlaisena ulos toistettavasti. Valmistus voidaan suunnitella etukäteen.
Kompleksisessa ympäristössä sen sijaan ei etukäteen tiedetä tarkkaan mikä on ratkaisu ongelmaan tai miten ratkaisu kannattaisi toteuttaa. Teknologia muuttuu, ihmiset ja heidän tarpeensa muuttuvat, riippuvuudet, osaamiset ja työpäivät muuttuvat tietotyössä. Arjessa pitää pystyä pitämään ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja mikä oikeasti on arvokasta. Kun on tehty kuukausi eteenpäin, niin huomataankin, ettei se mitä luultiin kuukausi sitten olekaan enää arvokasta, vaan arvoa tuleekin jostain ihan muusta. Enää ei päde se, että suunnitellaan joku prosessi valmiiksi ja sieltä tulee juuri tietynlainen lopputulos.
Projektikolmio ketterän toimintatavan hahmottamiseen projektissa (c) Ville Marjusaari
Ketteryys on toimintatapana vastaus sille, että kaikki muuttuu ja ei voida aina toimia määriteltyjen prosessien mukaan
Ketteryydessä pohjaudutaan empiirisiin prosesseihin ja ohjataan tekemistä opitun tiedon kautta, ei olettamuksien kautta. Ei välitetä niinkään mielipiteistä, vaan tehdään kokeiluja ja inkrementtejä. Kokeilut ovat aina enemmän tai vähemmän hyppyjä tuntemattomaan. Opitun pohjalta syntyy ajatus siitä, millainen kokonaisuus pitäisi rakentaa.
Kokeiluja kannattaa tehdä sietokykyjen mukaan. Sitten tarkastellaan, että veikö tämä kokeilu meitä sinnepäin minne haluttiin? Tuottiko tämä oppeja ja mitä oppeja? Miten meidän tekeminen toimi? Miten hyvin osattiin? Tarvitseeko meidän järjestelmänäkökulmasta muuttaa jotain? Ja sitten sopeutetaan seuraava askel opitun pohjalta.
Perinteinen vesiputousmalli on riskaabeli, jos on määritelty alkuperäinen toimintaympäristö ja ratkaistava ongelmakin väärin. Silloin on hemmetin iso investointi se 6 kk jos huomataan, että tehtiin perustavanlaatuisesti täysin väärä asia.
MVP eli minimum viable product – termiä usein väärinkäytetään isoissa taloissa. Siinä on usein tiettyä henkeä, että tehdään minimisetti ominaisuuksia, mutta se saattaa silti tarkoittaa 2-3 kuukautta ja tarkoittaakin, että tehdään karsittu kokonaissetti. Itse näen sen määritelmän enemmänkin: pienin mahdollinen tuotos, jonka perusteella voit oppia lisää ratkaistavasta ongelmasta. Tällöin tehdään hyvin paljon pienempää, kuin kuukausitolkun työt.
Ketteryys ruokkii motivaatiota ja merkityksellisyyttä
Ketteryys ja ketterät menetelmät ovat motivaation ja työn merkityksellisyyden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Kauhuskenaariossa työ voi olla sellaista, että joku ojentaa sulle ulkopuolelta suunnitelman: Hei, seuraavan 2 kk aikana pitäisi tehdä nämä ja nämä asiat. Tämä käy pahimmillaan niin, että et edes ymmärrä miksi nämä asiat tehdään. Sen sijaan ketterissä menetelmissä sinä yhdessä tiimin kanssa olet rakentamassa sitä ymmärrystä:
Hei, jollain on ongelma. Se haluaa investoida siihen ongelman ratkaisuun rahaa ja mekin ymmärretään ,miksi on tärkeää ratkaista sen ongelma. Mitä me itse saadaan siitä? Miten meistä kukin voi kehittyä sillä matkalla?
Tätä kautta ketteryydellä on vahva linkki oman työn merkityksellisyyteen ja siihen, miksi aamulla tulla töihin.
Ketteryyden yleisin kompastuskivi
Yleinen kompastuskivi on yleensä se, että pyritään tulemaan ketteriksi ottamalla vain työkalut ja menetelmät käyttöön ymmärtämättä ketteryyden ajattelumallia, arvoja ja periaatteita. Siitä herää kysymys, että ovatko ketterän ohjelmistokehityksen manifestin periaatteet edelleen relevantteja? Mielestäni kaikki jossain määrin ovat. Niitä pystyy soveltamaan muuhunkin kuin ohjelmistokehitykseen, koska ne ovat periaatteita. Kääntää vain sanan ”software” vaikka tuotteeseen tai järjestelmään tai mikä ikinä onkaan kyseessä.
Konkreettinen esimerkki kompastuskivestä voisi olla, että otetaan joku sähköinen työkalu ja scrum-viitekehys käyttöön ymmärtämättä, että miksi ja mihin arvoihin ja periaatteisiin se nojautuu? Sitten päädytään sellaisiin tilanteisiin, joissa sanotaan: ei tässä meidän ympäristössä tämä rooli voi toimia ja tämä eräs scrum-viitekehyksen tapahtuma tuntuu tyhmältä, kuten vaikka seuraavan iteraatio-jakson suunnittelu. Tällöin ei ymmärretä miksi se siellä on. Sitten se jätetään pois ja tehdään siitä erilainen.
Muutokset viitekehyksiin voivat olla joskus tarpeen, mutta ensin pitää oikeasti ymmärtää miksi eri asiat ovat siellä ja alkuun kannattaa jopa play by the book, mennä ohjeiden mukaan. Sitten vasta haastaa valmiin mallin, kun ymmärtää, että se on olemassa koska… ja meillä se toimii näin…
Ymmärtämisen jälkeen haastaminen kannattaa tehdä ajatuksella meillä tämä toimisi paremmin näin, koska….
Kiitos Ville!
Tsekkaahan Villen someolemus: LinkedIn, Twitter
Tsekkaa Solita www.solita.fi
Lue Ketteryys – blogisarjan ensimmäinen osa kera Jonne Sepän tästä
Topaasia® – Ketteryys pelin voit ostaa verkkokaupastamme www.topaasia.com
Voit myös soittaa ja pohdiskella ääneen pelimies Jussi Gallan korvaan 040 0246626