Sukellus Mielen laboratorioon Ari-Pekka Skarpin kanssa
Ari-Pekka Skarp on organisaatiokehitykseen keskittynyt psykologi ja psykoterapeutti, joka on tehnyt uraa myös insinöörinä, ohjelmistokehittäjänä ja valmentajana. Erilaisia urapolkuja on yhdistänyt pyrkimys ymmärtää työtä, organisaatioita ja ihmisiä kokonaisuutena ja siten auttaa ihmisiä ja organisaatioita työnteon ja toiminnan kehittämisessä. Skarp on kehittänyt Topaasian kanssa Mielen laboratorio -pakan, jonka taustoista ja käyttötarkoistuksista kerrotaan tässä haastattelussa.
Mielen laboratorio – Yli kymmenen vuoden ajatusprosessin tulos
Skarppia on aina kiinnostanut ihmismieli ja ihmisten välinen vuorovaikutus. “Kaikkein kiinnostavin juttu on ihmismielen kokonaisuus, jota olen halunnut ymmärtää yhä syvällisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.”
Tästä intohimosta syntyi myös Skarpin tietokirja, Mielen laboratorio, tietoisuustaidot ja taitava vuorovaikutus, jossa tutkitaan mieltä eri näkökulmista ja oivallutetaan lukijaa mielen toimintaan.
Jos mieli irrotettaisiin kokonaan kaikesta vuorovaikutuksesta, niin se ei oikeastaan voisi olla olemassakaan.
Mielen toiminnalle keskeistä on sosiaalinen vuorovaikutus. Skarpin lähtökohta onkin, että pohjimmiltaan ihmismieli voidaan nähdä sosiaalisena, vuorovaikutuksessa syntyvänä. “Jos mieli irrotettaisiin kokonaan kaikesta vuorovaikutuksesta, niin se ei oikeastaan voisi olla olemassakaan”, Skarp sanoo. Hän näkee mielen sosiaalisen vuorovaikutuksen solmukohtana.
Yli kymmenen vuoden ajatusprosessin tiivistänyt kirja täydentyi myöhemmin Mielen laboratorio -podcastilla, joka mieltä erilaisten keskustelujen ja haastattelujen kautta.
Lisäksi yhteistyössä taiteilija Pekka Homasen kanssa Skarp on luonut toiminnalliset kortit, joiden tavoite on lisätä ihmisten ymmärrystä itsestään. Viimeisimpänä on ilmestynyt Mindfulness, mielenselkeys ja myötätunto –kirja, joka rakentaa harjoituspolun nykyajan kompleksisessa ja hektisessä maailmasta navigoimiselle. Tämän kirjan teemoja hyödyntää myös Skarpin ja Topaasian sisältöyhteistyössä luotu Mielen laboratorio -pakka.
Mielen laboratorio-pelissä on neljä eri näkökulmaa, jotka rakentuvat toistensa varaan
Topaasian Mielen laboratoria -pakassa on neljä näkökulmaa: mindfulness, mielenselkeys, myötätunto ja voimavarat. “Idea on se, että jotta pystyisimme ylipäätään havainnoimaan ympäristöä ja omaa itseämme, tarvitsemme siihen tiettyjä taitoja ja kykyjä”, Skarp kuvailee pakkaa.
Mindfulness: Mindfulness on perustaito hallita omaa huomiota. Sen kautta on mahdollista olla läsnä ja suunnata omaa tahtoa ja huomiota haluttuihin kohteisiin. Mindfulness on perusta sille, että voimme nähdä selkeästi.
Mielenselkeys: Mindfulnessin luoman perustan päälle on mahdollista rakentaa mielenselkeyttä. ”Kun on realistinen kuva siitä missä olen, mitä koen, mitä tunnen, mikä tämä ympäristö on, mitä tässä tapahtuu, voidaan keskittyä siihen, mikä on tärkeää”, Skarp kertoo. Mielenselkeys on sitä, että voidaan ymmärtää, mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja tärkeitä ihmiselle. Se on sisäisen motivaation ja oman merkityksellisyyden tutkimista huomiohallinnan avulla.
Myötätunto: Myötätunto on se, mihin luonnostaan etenevä terve kehityspolku kulkee. Kun on mindfulnessia ja mielenselkeyttä, lähdemme luonnollisesti rakentamaan sellaista yhteistä hyvää, joka on tarpeellista, hyödyllistä, toimivaa, järkevää ja inhimillistä itsellemme ja muille.
Voimavarat: Pakan neljäs näkökulma, voimavarat ja voimavaratekijät, ovat niitä asioita, joita meillä on jo itsessämme olemassa tai joita voimme kehittää. Ne auttavat taitavassa toiminnassa, joka menee kohti myötätuntoa. Voimavarat ovat energiaa, jonka päällä voimme rakentaa toimintaa.
Pakan näkökulmat tiiviisti:
Minindfulness on peruste sille, että näemme selkeästi. Mielenselkeyden avulla näemme laajemman kokonaisuuden, sen, mikä meidän tehtävämme on tässä maailmassa. Myötätunnon kautta lähdemme suuntautumaan kohti sitä hyvää, jonka mielenselkeys on meille osoittanut. Voimavarat ovat energiaa ja keinoja, joiden avulla pystymme jatkamaan toimintaa.
Mielen laboratorio-pakka on erinomainen työkalu voimavarasuuntautuneisiin keskusteluihin
Topaasian menetelmä antaa mahdollisuuden dialogille, merkitysten ymmärtämiselle, uusien näkökulmien hakemiselle ja yhteisen ymmärryksen muodostamiselle.
Skarp ajattelee, että pakan teemat ovat erityisen tärkeitä silloin, kun olemme arjen keskellä, jossa on paljon monimutkaisuutta; silloin, kun on vaikea hahmottaa, mikä on tärkeää, tai tärkeät asiat ovat vaarassa hautautua kiireen ja stressin alle. Peli toimii niin yksilö- kuin ryhmäkeskusteluihin.
Sen sijaan, että tutkitaan sitä mikä kaikki on huonosti, tutkitaankin sitä, mitä me haluaisimme nähdä tapahtuvan tässä maailmassa, mitä kohti me haluaisimme olla menossa.
Pakka voi toimia hyvin esimerkiksi polkuna, jossa lähdetään liikkeelle mindfulnessista, edetään mielenselkeyteen ja kohti myötätuntoa. Työskentely voi myös auttaa löytämään niitä tiettyjä voimavaratekijöitä, jotka olisivat erityisen tärkeitä juuri tässä tilanteessa, missä me nyt olemme.
Skarp huomauttaa, että pakka onkin melko voimavarasuuntautunut. “Se ei välttämättä ole paras mahdollinen siihen, että alettaisiin etsimään vaikkapa turhauttavinta asiaa.” Keskusteluun kannattaakin lähteä vahvuuskeskeisellä asenteella. “Sen sijaan, että tutkitaan sitä mikä kaikki on huonosti, tutkitaankin sitä, mitä me haluaisimme nähdä tapahtuvan tässä maailmassa, mitä kohti me haluaisimme olla menossa.”
Tutustu lisää teemoihin:
https://www.mielenlaboratorio.fi/
https://podcasters.spotify.com/pod/show/mielen-laboratorio
Kokeile Mielen laboratorio -peliä: tilaa ilmainen 30pv Topaasia-kokeilujakso
Haluaisitko hyödyntää Topaasiaa omissa sisällöissäsi? Varaa Topaasian esittely